MUODOSTA MONEKSI

Muodosta moneksi -muotoilutapahtuman tärkeimpiä tavoitteita ovat muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten parempi näkyvyys ja paikallisten verkostojen vahvistaminen. Muotoilutapahtuma liikkuu Etelä-Savon alueella erilaisina kokoonpanoina.

Muodosta moneksi syntyi valtakunnallisen NowHere Finland 2012 -muotoilunäyttelyn oheistapahtumaksi. Ensimmäinen tapahtuma levittäytyi Savonlinnan kaupunkiin kesän 2012 ajaksi. Tapahtuman ydin sijaitsi Riihisaaressa, jossa alueen oma muotoilu esittäytyi ja eli Design -konteissa ja -paviljongeissa Saimaan aaltojen äärellä. Ensimmäisessä tapahtumassa oli mukana yhteensä viisitoista eteläsavolaista ammattilaista ja monipuolinen joukko yhteistyökumppaneita.

Tapahtuma sai jatkoa vuoden 2013 toukokuussa Mikkelin Taidekontissa, jossa nähtiin näyttely seitsemältä eteläsavolaiselta nuorelta muotoilijalta. Myöhemmin samana vuonna tämä muotoilijoiden ja käsityöläisten ryhmä oli esillä Mikkelin Joulutorilla.

Mikkelin ensimmäisellä Art & Design Weekillä Muodosta moneksi näyttäytyi Pop up -shopin ja Showroomin muodossa Porstuakammareilla. Kokonaisuus piti sisällään paikallisen muotoilun ja käsityötuotteiden lisäksi ennakkokurkistuksen vielä opiskelevan vaatesuunnittelijan, Henna Parkkisen, opinnäytetyöhön. Vierailija pääsi tutustumaan tuotteisiin ja tarinoihin tuotteiden takaa. Joka päivä oli myös mahdollisuus tavata joku tekijöistä. Tapahtuma huipentui lauantaina 27.9. muotinäytökseen kauppakeskus Stellan Tähtitorilla.

TAPAHTUMAN HISTORIA

MUOTINÄYTÖS 2014

MUOTINÄYTÖS 2014
Muodosta moneksi -muotinäytös MAD Weekillä 2014. Klikkaamalla kuvaa, pääset kuva-albumiin.

MUOTINÄYTÖS 2012

MUOTINÄYTÖS 2012
Muodosta moneksi -muotinäytös 2012. Klikkaamalla kuvaa, pääset kuva-albumiin.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

MUODOSTA MONEKSI -NÄYTTELYN TEKIJÄHAASTATTELUSSA
RIIKKA KAARTILANMÄKI

Ihastuin pellavaan sen himmeän kiillon, rouhean luonteen ja imukyvyn vuoksi. Painankin kuosini pääasiassa pellavalle. Se on kestävä ja ajaton materiaali, joka pehmenee käytössä. Pyrin kuoseissani tällä hetkellä samaan, viileään ajattomuuteen.” 


Airo -kangas
(kuva: Anu-Anette Varho)



Kerro hieman koulutustaustastasi.
Valmistuin tekstiilisuunnittelijaksi Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiasta vuonna 2008.

Mikä kiinnosti sinua erityisesti opintojesi aikana (materiaalit, tekniikat, erikoistuminen)?
Kuosisuunnittelu ja painokankaat kiinnostivat minua jo opintojen pariin hakeutuessani. Kaksiulotteisten kuvapintojen lisäksi minua kiehtoi erilaisten pintastruktuurien rakentaminen ja ihastuin opiskeluaikana myös kutomiseen. Opiskelujen alkuaikoina istuin paljon kangaspuissa tutkimassa, millä tavalla kangas rakentuu. Vaihto-opiskelujaksolla Skotlannissa kankaanpaino vei kuitenkin mennessään. Aberdeenin Gray's School of Artissa oli pitkät painopöydät ja teknikot auttamassa käytännön työssä. Omalle luovalle työlle jäi siellä enemmän aikaa. Viimeisenä opiskeluvuonna pääsin keskittymään kuosisuunnitteluun ja oman malliston luomiseen oikein kunnolla. Opettavaisen kouluprojektin tähtäimenä oli myyntimatka Heimtextil -messuille Frankfurtiin.

Miten päädyit nykyiseen ammattiisi?
Valmistumiseni jälkeen olen opettanut taito- ja taideaineita tuntiopettajana useamman vuoden. Jossain vaiheessa huomasin, että käytän kaikki loma-aikani työhuoneella kuoseja piirtäen ja uusia seuloja valottaen. Oman yrityksen perustaminen tuntui luontevalta. Omasta työstä tuli Työtä.

Mikä on sinulle erityisen tärkeää suunnittelussasi ja tuotteissasi?
Suunnittelussa tärkeintä on omasta tyylistä kiinni pitäminen ja itselle merkityksellisistä asioista ammentaminen. Näin tuotteisiin syntyy tarinoita. Luotan siihen, että trendien seuraaminen toimii vaiston varassa. Painan kuosini pääasiassa pellavalle. Ihastuin materiaaliin sen himmeän kiillon, rouhean luonteen ja imukyvyn vuoksi.  Se on kestävä ja ajaton materiaali, joka pehmenee käytössä. Pyrin kuoseissani tällä hetkellä samaan, viileään ajattomuuteen.

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi käytettävyys?
Valmistan painokankaistani sisustustekstiilejä. Sisustustuotteet toimivat kuosieni taustoina. Haluan kuvieni olevan osa arkea ja elämää, ryttyisiksi rutistelluissa pyyhkeissä ja ruokaan tuhriintuneissa patalapuissa. Käytettävyys on näin ollen äärettömän tärkeää ja materiaalin täytyy olla kestävä ja pestävä.

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi ympäristömyötäisyys?
Pienyrittäjänä sitä on väkisinkin ympäristömyötäinen, vaikka eko-etuliite ei olisikaan merkityksellinen osa brändiä. Kankaat tulee leikattua viimeistä piirtoa myöten käyttöön ja tuotanto on fyysisesti lähellä. Pienimuotoisessa toiminnassa moni asia pysyy kohtuuden rajoissa, koska ympäristömyötäinen toimintatapa on kestävä valinta myös itse yritystoimintaa ajatellen. Kuluttajiakin kiinnostaa tänä päivänä materiaalien alkuperä ja tuotantomenetelmät, joten ympäristömyötäisyydellä on muotoilussa suuri painoarvo.

Milloin koet onnistuneesi työssäsi?
Kun näen, että tuotteeni koskettaa ja herättää tunteita. Silloin, kun asiakas ihastuu tuotteeseen ja haluaa sen omakseen, kuosi alkaa elää omaa elämäänsä.

Missä asut ja työskentelet?
Kotini on satavuotias kyläkoulu Sulkavalla. Työtilani ovat pihapiirissä vanhassa opettajien asuntolassa ja samassa yhteydessä meillä on mieheni seppämestari Jarkko Kaartilanmäen kanssa yhteinen myymälä.

Työskenteletkö myös valtakunnallisesti?
En varsinaisesti vielä. Yksittäisiä asiakkaita on luonnollisesti ympäri Suomea. Tavoitteenani on levittäytyä maakuntaani laajemmalle.

Kiinnostaako kansainvälisyys?
Kiinnostaa.

Vaikuttaako suomalaisuus tai suomalaisen muotoilun perinne jotenkin työhösi?
Varmasti. Olen nostalgikko ja rakkaus oman elämän kankaisiin ja upeisiin tekstiilisuunnittelijoihin on syntynyt jo lapsena. Se lähtökohta, että toivoisin omien tuotteitteni asettuvan sulavasti joka kodin klassikoiden rinnalle, vaikuttaa ilman muuta omaan suunnittelutyöhöni.

Entä eteläsavolaisuus?
Etelä-Savo on minulle tuoretta maaperää. Olen maalle muuttanut ruuhka-Suomen kasvatti ja sukujuureni ovat Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. En tuntenut seutua entuudestaan, eikä eteläsavolaisuus sitä kautta vaikuta työhöni. Mutta toki tulevaisuuden rakentaminen Etelä-Savoon tekee paikallisuudesta merkittävää. Tuotteeni valmistetaan Etelä-Savossa ja siitä tahdon pitää kiinni.

Mikä sinua inspiroi?
Tällä hetkellä vanhat rakennukset, ajan kultaamat muistot, veneily ja laivat, ja kestosuosikkina tietenkin luonto.

Mistä unelmoit?
Tavoitteenani on tehostaa tuotantoani verkostoitumalla niin, että minulle jää enemmän aikaa keskittyä itse suunnittelutyöhön ja laajentaa jälleenmyyntiä. Unelmoin mahdollisuudesta saada pitää ammatillinen vapauteni, ja kehittyä ja kasvaa muotoilijana yhä edelleen. Unelmoin myös vireänä säilyvästä maaseudusta ja rauhasta juurtua Etelä-Savoon.