MUODOSTA MONEKSI

Muodosta moneksi -muotoilutapahtuman tärkeimpiä tavoitteita ovat muotoilijoiden ja taidekäsityöläisten parempi näkyvyys ja paikallisten verkostojen vahvistaminen. Muotoilutapahtuma liikkuu Etelä-Savon alueella erilaisina kokoonpanoina.

Muodosta moneksi syntyi valtakunnallisen NowHere Finland 2012 -muotoilunäyttelyn oheistapahtumaksi. Ensimmäinen tapahtuma levittäytyi Savonlinnan kaupunkiin kesän 2012 ajaksi. Tapahtuman ydin sijaitsi Riihisaaressa, jossa alueen oma muotoilu esittäytyi ja eli Design -konteissa ja -paviljongeissa Saimaan aaltojen äärellä. Ensimmäisessä tapahtumassa oli mukana yhteensä viisitoista eteläsavolaista ammattilaista ja monipuolinen joukko yhteistyökumppaneita.

Tapahtuma sai jatkoa vuoden 2013 toukokuussa Mikkelin Taidekontissa, jossa nähtiin näyttely seitsemältä eteläsavolaiselta nuorelta muotoilijalta. Myöhemmin samana vuonna tämä muotoilijoiden ja käsityöläisten ryhmä oli esillä Mikkelin Joulutorilla.

Mikkelin ensimmäisellä Art & Design Weekillä Muodosta moneksi näyttäytyi Pop up -shopin ja Showroomin muodossa Porstuakammareilla. Kokonaisuus piti sisällään paikallisen muotoilun ja käsityötuotteiden lisäksi ennakkokurkistuksen vielä opiskelevan vaatesuunnittelijan, Henna Parkkisen, opinnäytetyöhön. Vierailija pääsi tutustumaan tuotteisiin ja tarinoihin tuotteiden takaa. Joka päivä oli myös mahdollisuus tavata joku tekijöistä. Tapahtuma huipentui lauantaina 27.9. muotinäytökseen kauppakeskus Stellan Tähtitorilla.

TAPAHTUMAN HISTORIA

MUOTINÄYTÖS 2014

MUOTINÄYTÖS 2014
Muodosta moneksi -muotinäytös MAD Weekillä 2014. Klikkaamalla kuvaa, pääset kuva-albumiin.

MUOTINÄYTÖS 2012

MUOTINÄYTÖS 2012
Muodosta moneksi -muotinäytös 2012. Klikkaamalla kuvaa, pääset kuva-albumiin.

maanantai 25. maaliskuuta 2013



MUODOSTA MONEKSI -NÄYTTELYN TEKIJÄHAASTATTELUSSA SUSANNA TYRVÄINEN


 Yöllä saatan herätä ja kävellä keittiöön luonnostelemaan unessa näkemiäni asioita ja sitten palaan taas takaisin nukkumaan.”


Atolli (kuva ©: Susanna Tyrväinen)

Kerro hieman koulutustaustastasi.
Kirjoitin Savonlinnan Taidelukiosta ylioppilaaksi 2002.
Kuopion Muotoiluakatemiasta valmistuin keramiikka- ja lasimuotoilijaksi 2008.

Mikä kiinnosti sinua erityisesti opintojesi aikana (materiaalit, tekniikat, erikoistuminen)?
Materiaaleista keramiikka ja lasi, mutta myös puu oli miellyttävää työstettävää ja hopea. Metallityöt koin jotenkin raskaiksi ja likaisiksi. Kun taas esimerkiksi puu on ihanan pehmeää ja hyvän tuoksuista, lämmintä. Hopeassa kiehtoi pikkutarkka työskentely. Tekniikoista valaminen oli ykkönen. Sai aikaan sen mitä oli suunnitellutkin ja tasaisen kauniin pinnan. Erikoistumisalueeksi valitsin muotoilun teknisen tuotekehityksen. Halusin oppia paremmin valmistamaan muotteja ja tutkia materiaaleja ja lasitteita.

Miten päädyit nykyiseen ammattiisi?
Olen aina ollut käsillä tekijä. Haaveilin jo pienenä taiteilijan työstä. Suurimman osan ajasta tutkailin luontoa ja esineitä ja piirsin, joskus veljeni kanssa myös kerrostaloasunnon huoneen seinät täyteen. Yksi vaihtoehdoista oli myös tulkki, koska kielet tuntuivat tarttuvan hyvin päähäni. Epävarmuutta koin lukion jälkeen ja pidin välivuotta. Työskentelin kukkakaupassa ja mietin hakisinko kuvataideopintoihin Tampereelle vai keramiikkaopintoihin Kuopioon, vai ryhtyisinkö aivan muulle alalle. Lukiossa olin keramiikan valinnaisryhmässä ja jäin kaipaamaan savea. Minusta tuntui, että maalata ja piirtää voisin aina, mutta saven kanssa tarvitsisin lisää tietoa, joten valitsin keramiikka- ja lasilinjan Kuopiosta.

Mikä on sinulle erityisen tärkeää suunnittelussasi ja tuotteissasi?
Kontrasti ja käyttötarkoitus, vähän huumoria saa olla myös mukana, ettei esine ole liian totisen näköinen. Kontrasti tekee esineestä mielenkiintoisen, lähestyttävän ja houkuttelevan ja esineen täytyy olla sopiva käyttötarkoitukseensa nähden. Mitään ei tee kannulla joka painaa tonnin, jos siitä on tarkoitus kaataa jotain.

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi käytettävyys?
Käytettävyyden ja ulkonäön tulee olla hyvässä tasapainossa keskenään. Rumaa esinettä ei kukaan osta ja huonosti toimiva tuote ei palvele ketään. Taide-esineet on sitten oma asiansa.

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi ympäristömyötäisyys?
Omalla kohdallani olen painiskellut ristiriitaisten tuntemusten kanssa. Savi on minun materiaalini, mutta keramiikan tekeminen ei ole kovin ympäristöystävällistä. Siinä kulutetaan paljon vettä, sähköä ja lasitteissa käytetään kaikenlaisia myrkkyjä. Yritän löytää kaikille rikkonaisille töillekin jonkin käyttötarkoituksen, käyttää lasisirpaleet keramiikan kanssa. Uunin täytöllä voidaan vähän vaikuttaa sähkön kulutukseen. Loppuun asti suunnitellut laadukkaat esineetkin ovat toisaalta ympäristömyönteisiä. Maailmassa valmistetaan paljon tusinatavaraa ja huonoja tuotteita. Itse pyrin tekemään viimeisteltyjä ja laadukkaita aikaa kestäviä esineitä.

Milloin koet onnistuneesi työssäsi?
Joskus vaan tulee sellainen tunne, kun tekee uutta työtä, että ryhtyy pomppimaan tasajalkaa ja hokee: tämä on hieno! Silloin ehkä tuntee, että on oivaltanut jotain uutta. Myös silloin kun saa hyvää palautetta muilta.

Missä asut ja työskentelet?
Pieksämäellä. Opetan Kuvataidekoululla lukion tiloissa keramiikkaa. Oma työhuoneeni taas sijaitsee Savontiellä.

Työskenteletkö myös valtakunnallisesti?
En vielä.

Kiinnostaako kansainvälisyys?
Kiinnostaa.

Vaikuttaako suomalaisuus tai suomalaisen muotoilun perinne jotenkin työhösi?
Vaikuttaa aika vahvasti. Muotokieli on pelkistettyä ja selkeää.

Entä eteläsavolaisuus?
Jonkinlainen luonnonläheisyys on aistittavissa, mutta luulen, että se on sitä suomalaisuutta kaiken kaikkiaan.

Mikä sinua inspiroi?
Musiikki, muodot, värit, viivat, rytmit. Tarkkailen jatkuvasti ympäristöäni ja luonnostelen mielessäni. Joku kivi saattaa olla inspiroiva tai autonmoottorin osa, ehkä myös joku yksittäinen lause tai sana. Yöllä saatan herätä ja kävellä keittiöön luonnostelemaan unessa näkemiäni asioita ja sitten palaan taas takaisin nukkumaan. Olisi kätevämpää, jos yöpöydällä olisi kynä ja paperia valmiiksi, mutta en ole saanut aikaiseksi.

Mistä unelmoit?
Matkustamisesta sitä aina unelmoi. Unelma on myös se, että saisi tehdä luovan alan työtä ja saada riittävän palkan siitä.