MUODOSTA MONEKSI -NÄYTTELYN TEKIJÄHAASTATTELUSSA KAISA TURTIAINEN

”Pyrin siihen, että jokainen tuote on kaunis myös sisältä.

Ei haittaa, vaikka pukisi aamulla vaatteen vahingossa väärinpäin.”





(kuva: Aapo Repo)

Kerro hieman koulutustaustastasi.

Peruskoulusta menin suoraan ammattikouluun, jossa opiskelin vaatetusartesaaniksi. Rakastin koulua, löysin siellä intohimon ompeluun. Ompelin yötä päivää, melkein asuin koulussa. Sitten opiskelin vuoden tekstiili- ja vaatetussuunnittelua Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa Lappeenrannassa, josta siirryin takaisin Savonlinnaan Mikkelin ammattikorkeakouluun. Valmistuin Artenomiksi 2010.

Mikä kiinnosti sinua erityisesti opintojesi aikana (materiaalit, tekniikat, erikoistuminen)?

Kokeilin kaikenlaista ja pidin suurimmaksi osaksi myös. Värjäilin, painoin kangasta, huovutin, kudoin, koneneuloin. Olen sellainen himonäpertäjä, virkkaan, kirjon, neulon, koristelen yms. Konekirjonta oli ja on se miun ykkösjuttu. Kokeilin tehdä miesten vaatteen, mutta se oli kamalaa :D

Miten päädyit nykyiseen ammattiisi?

Aika suora putki se on ollut peruskoulun jälkeen tähän pisteeseen. Tiesin jo Artemian ensimmäisellä ja toisella luokalla, mitä haluan tehdä. Mie vain rakastan ommella.

Mikä on sinulle erityisen tärkeää suunnittelussasi ja tuotteissasi?

Se että ne on ihania. Teen asioita, jotka miellyttävät omaa silmää ja joita käyttäisin itse. Silloin tuotteesta löytyy sielu ja se löytää myös kohderyhmänsä. Rakastan värejä ja niitä en säästele tuotteissanikaan. Pidän myös luonnonmateriaaleista, ne vaan tuntuvat, näyttävät ja tuoksuvat vaatteissa paremmilta. Pidän myös yllätyksistä, haluan että vaatteessa on yksityiskohtia jotka hämmästyttävät (ja ehkä kummastuttavatkin). Pyrin siihen, että jokainen tuote on kaunis myös sisältä. Ei haittaa, vaikka pukisi aamulla vaatteen vahingossa väärinpäin.

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi käytettävyys?

Täytyy kai olla ihan rehellinen, mielestäni ei kauhean tärkeää. Jos vastaan yleisellä tasolla, niin valitsen aina itse tuotteen ensisijaisesti sen ulkonäön, en käytettävyyden vuoksi. Tottakai valmistamani vaatteen tulee istua ja olla helposti puettava, mutta tärkeintä suunnittelussani kuitenkin on värimaailma, materiaali sekä koristelut ja yksityiskohdat.  Hienona naisena oleminen vaatii hieman vaivaa :D

Kuinka tärkeää muotoilussa on mielestäsi ympäristömyötäisyys?

On se tärkeää. Käytän tuotteissani vain vähän kierrätysmateriaaleja, eikä se ole tuotteissani ikinä se itseisarvo. Jos löydän kierrätyksestä kauniin kankaan, en jätä sitä käyttämättä (maailma pursuaa ihania vanhoja pitsejä!).  Kaikki vaatteet teen mallistooni kuitenkin uusista kankaista. Kierrätysmateriaalien käyttö tuotteissa ei miusta ole aina välttämättä se ekologisin vaihtoehto.  Tärkeintä mielestäni olisi ostaa vain harvoin ja valittua.

Milloin koet onnistuneesi työssäsi?

Kun asiakas, tuntien tyylini, pyytää suunnittelemaan itselleen vaatteen tai muun tuotteen antaen vapaat kädet. Se on aina niin hienoa, että meinaa pakahtua. Ehkä yksi hienoimmista tilaustöistä, joissa asiakas on täysin luottanut minuun suunnittelijana, on tilaus isosta tatuointikuvasta! On hienoa tehdä töitä oman tyylin pohjalta laaja-alaisesti.

Missä asut ja työskentelet?

Asun Kerimäellä puolisoni kanssa ihanassa retro talossa, keskeneräisen salaisen puutarhan keskellä.

Työskentelen Savonlinnan Vanhassakaupungissa, ihanassa puutalomiljöössä. Minulla on pieni työhuonemyymälä osoitteessa Linnankatu 13.

Työskenteletkö myös valtakunnallisesti?

En, koen olevani vielä sen verran tuore, että minulle riittää tämä Itä-Suomi.

Kiinnostaako kansainvälisyys?

Ei pidä koskaan sanoa ei koskaan, mutta viittaan edelliseen. En koe vielä tarvetta sellaiselle, koska minulla on riittävästi töitä valloittaessani Savonlinnaa. Juuri nyt minusta tuntuu, että en haluaisi kasvattaa toimintaani, vaan minulle riittää, että työllistyn itse ja voin välillä vähän down-shiftatakin :D

Vaikuttaako suomalaisuus tai suomalaisen muotoilun perinne jotenkin työhösi?

Kyllä, itse asiassa paljonkin. Jo kouluaikoina kiinnostuin kovasti kirjontatöistä ja edelleenkin erilaiset perinteiset kirjontatyylit ja mallit vaikuttavat omaan muotokieleeni. Myös mallistoni vaatteet ovat muodoltaan yksinkertaisia ja saaneet inspiraatiota vanhoista kansanpuvuista.

Entä eteläsavolaisuus?

Ei ehkä niinkään se, en oikein osaa sanoa mikä on eteläsavolaista.  Olen syntynyt ja kasvanut Savonlinnassa, joten kyllä sen luulisi olevan selkäytimessä kumminkin.

Mikä sinua inspiroi?

Vaikka mikä! Olen henkeen ja vereen kukkaistyttö. Kaikenlaiset kasvit ja kukat ovat ykkösaiheitani. Rakastan Kalevalaa ja vanhoja lastensatuja. Olen kasvanut lukien muumikirjoja ja nauttinut hiljaisuudesta jo lapsena. Omalaatuiset, itsepäiset ja rohkeat naiset, oma koti, antiikkiliikkeet, vanhat mummot, pikkutytöt, kevät ja suomalainen kansanmusiikki inspiroivat.

Mistä unelmoit?

Kyllä mie oikeastaan elän juuri nyt niin, että en paljoa enempää toivo. Olisi ihanaa, jos voisin vielä vuosikymmenten jälkeen tehdä ihania vaatteita ja niistä pidettäisiin. Unelmoin, että joskus oma puutarha olisi valmiimpi ja siellä olisi mansikkapaikka ja isot pionit ja kahvikutsuja.